Mitä kannattaa lukea?

Lyhyesti sanottuna: mieluummin vähän kuin liian paljon.

Perussääntönä on, että jos jotain määrittelyä ei ole pakko lukea, ei sitä oikeasti tarvitsekaan! Aika on kallisarvoista, joten sitä kannattaa käyttää vain sellaisten määrittelyjen lukemiseen, joista tietää hyötyvänsä. Lisäksi, älkää lukeko määrittelyjä vaan joitain oppaita, kirjoja, artikkeleita, jne. Niissä asiat selitetään paljon selkeämmin ja yksinkertaisemmin kuin määrittelyissä, joita ei edes ole tarkoitettu opiskelumateriaaliksi.

Seuraavassa on järjestys, jota itse suosittelisin:

  1. Ensimmäiseksi itse XML-määrittely , luonnollisesti. Jos tuntuu siltä, että XML:ssä on liikaa tavaraa, kannattaa vilkaista Common XML:ää . Siinä käsitellään XML- määrittelyn ne piirteet, jotka ovat parhaiten tuettuja useissa sovelluksissa. Common XML on lyhyt ja selkeästi kirjoitettu mutta viittaa monessa kohtaa XML- määrittelyyn eikä selitä asioita tarkasti, joten ihan kylmiltään luettuna siitä ei ole mitään iloa.

  2. Seuraavaksi tutustumisen arvoisena määrittelynä on nimiavaruus -määrittely. Nimiavaruuksia käytetään tai ainakin ne mainitaan lähes kaikissa XML-määrittelyissä ja uskoisin niiden käytön lisääntyvän myös arkikäytössä XML:ään liittyvien määrittelyjen ja sovellusten kehittyessä.

    Kannattaa tosin pitää varansa, sillä nimiavaruuksiin tuntuu liittyvän yllättävän monia epäselvyyksiä.

  3. Unicodeen tutustuminen tuskin menee hukkaan, teki XML:n parissa mitä tahansa. Missään tapauksessa ei kannata investoida Unicode- tai ISO/IEC 10646 -standardin lukemiseen vaan mieluummin johonkin lyhyeen perusoppaaseen tai artikkeliin. Webistä löytynee sopivaa materiaalia tähän tarkoitukseen.

  4. Ohjelmoijille on tietenkin tärkeää päästä käsittelemään XML- dokumentteja, joten jonkin rajapinnan opettelu on vuorossa seuraavaksi.

    Niille, joita ohjelmointi ei kiinnosta, ovat tyyli- /muunnosmäärittelyt hyvää luettavaa. CSS tai XSLT on sopivia luettavia, riippuen tavasta, jolla haluatte XML- dokumenttinne näyttää. CSS:llä dokumentin voi näyttää sellaisenaan ja XSLT:llä sen voi muuntaa esimerkiksi HTML:ksi.

    Muitakin vaihtoehtoja on, joten yrittäkää löytää sellainen, joka sopii käyttötarkoituksiinne.

  5. Tämän jälkeen kaikki on omista tarpeistanne kiinni. Älkää suotta käyttäkö aikaa muiden määrittelyjen läpitahkoamiseen, jos tunnutte pärjäävän edellisissä kohdissa mainituilla. Etsikää määrittelyjen joukosta sopivaa ratkaisuehdokasta vasta kun eteen tulee ongelma, jonka ratkaisuun nykyiset tiedot eivät riitä tai tuntuvat vaikeilta soveltaa.


Sivua on edellisen kerran päivitetty: 23.01.2001
Kommentteja voi lähettää Henri Ruinille osoitteeseen ruini@cs.helsinki.fi